Olen töissä Turun kaupunginkirjastossa lasten- ja nuortenosastolla. Jo pidemmän aikaa itseäni ovat kiinnostaneet nimenomaan kysymykset siitä, kuinka saisimme säilymään kirjaston relevanttina lasten ja nuorten elämässä. On selvää, että maailma muuttuu ympärillämme hurjaa vauhtia ja kirjaston on pysyttävä mukana tässä kehityksessä. Erityisesti koen kuitenkin, että haaste kohdistuu tällä hetkelle lapsiin ja nuoriin; he ovat juuri se asiakaskunta, joka tulee jatkossakin käyttämään tulevaisuuden kirjastoja. Kaiken kaikkiaan laajeneva informaatiotulva asettaa haasteita myös meille kirjastotyöntekijöille pohtiessamme tulevaisuuden kirjastoa – minkälaisena tulevaisuuden kirjasto silmissämme näyttää, millainen se voisi olla, millainen sen pitäisi olla, jotta se pystyisi yhtä nopeasti ja samalla tehokkaasti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin? On väistämätöntä, että alati muuttuva maailma asettaa uudet haasteet ja vaatimukset niin ammattikuntaamme kuin laajemminkin kirjastojen toimintaan ja tehtävään informaation ylläpitäjänä, välittäjänä ja samalla sen suodattajana. Samalla mielestäni on kuitenkin pohdittava tässä kohden myös sitä, minkälaisten jatkuvien informaatiotulvaan liittyvien haasteiden ja vaatimusten kanssa nykyajan lapset ja nuoret joutuvat toimimaan. Tässä esseessä pohdinkin ensisijaisesti sitä, millaisin keinoin tulevaisuuden kirjasto voisi vastata lasten- ja nuorten tarpeisiin, minkälaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media ja web 2.0 tarjoavat nimenomaan nuorille yhteisöllisyyden, verkostoitumisen ja uudenlaisen vuoropuhelun rakentamiseen ja samalla syrjäytymisen estämiseen. On myös kysyttävä, minkälaisia keinoja meillä kirjastontyöntekijöillä on, jotta voisimme auttaa meidän lapsia ja nuoria tässä alati laajenevassa ja meille kaikille entistä haasteellisemmassa nettiviidakossa? Tietotulvaan tarvitaan ennen kaikkea myös kriittisyyttä ja median lukutaitoja.

Vaikka ympärillämme oleva muuttuva ja laajeneva informaatiotulvan maailma asettaa meidät kirjastyöntekijät monenlaisten vaikeidenkin haasteiden eteen, ei ole syytä kuitenkaan unohtaa sitä, että esimerkiksi sosiaalinen media ja web 2.0 tarjoavat myös uudenlaisia ja innovatiivisia mahdollisuuksia suhteessa lapsiin ja nuoriin. Näkisinkin, että kyseiset sosiaaliset ympäristöt netissä yhdistettynä kirjastoihin tarjoavat lapsille ja nuorille uudenlaisia mahdollisuuksia laajempaan verkostoitumiseen, yhteisöllisyyteen, sosialisoitumiseen ja vaikkapa yhteisten kirjallisten kokemusten ja kirjaelämysten jakamiseen. Esimerkiksi erilaisten nettifoorumien avulla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus jakaa keskenään lukukokemuksiaan, he voisivat arvostella omasta mielestään hyviä ja huonoja kirjoja, antaa niille arvosanoja, kysellä, kommentoida, suositella eri kirjoja ym. Ennen kaikkea erilaisten blogien avulla nuoret voisivat keskustella mistä tahansa itseään kiinnostavasta asiasta esimerkiksi musiikista, kuvataiteista, peleistä, erilaisista idoleista ja samaistumiskohteista ja vaikkapa monenlaisista harrastuksista kirjoittamisesta ratsastukseen, kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan välillä. Ennen kaikkea näen yhteisöllisyyden merkityksen suurena resurssina ja voimavarana. Nykyaikainen yksilöllisyyden jatkuva korostaminen ja kilpailuyhteiskunnan kovat arvot eivät ole omiaan luomaan yhteisöllisyyttä ja monipuolista vuoropuhelua saati ihmisten välistä verkostoitumista. Suurena vaarana on mielestäni tällöin se, että tässä kovassa suoritus- ja kilpayhteiskunnassa nimenomaiset lapset ja nuoret syrjäytyvät ja vetäytyvät. Siksi näenkin, että tässä kohtaa tulevaisuuden kirjasto voisi avata uudenlaisia väyliä ja keinoja lapsille ja nuorille – miten kuulua johonkin, olla osana jotakin, jakaa ja vaihtaa ajatuksia, olla luova, luoda jotakin, samaistua, erottautua, mutta kuitenkin olla vuoropuhelussa mukana.

Yhtenä oivana mahdollisuutena näen tähän liittyvän anonyymiyden. Erilaisissa nettifoorumeissa nuoret voivat vaihtaa ajatuksiaan – kuka tahansa nuori voisi anonyymisti verkostoitua mukaan keskustelemaan itselleen mielenkiintoisista asioista. Mielestäni tällainen keskustelullinen virtuaalikirjasto tuo esiin näkökulmien monipuolisuuden ja pitää huolta siitä, että monenlaiset äänet pääsevät näkyville ja kuuluville. Kaikenlaiset nuoret, ulkonäköön, ikään, sukupuoleen, rotuun, etnisyyteen ja muihin seikkoihin katsomatta voivat osallistua uudenlaiseen tulevaisuuden kirjaston yhteisöllisyyteen. Näin ollen esimerkiksi ujommankin ja hiljaisemman nuoren on helpompi osallistua erilaisiin keskusteluihin ilman, että pelkona on arvosteleminen tai syrjiminen esimerkiksi ulkonäön tai muun asian perusteella.